"Rajaton blogini"

10. syys, 2019

IHANA ELÄMÄ. On tuo laulu satamien - satamien elämän - pysähdyksiä etappeja matkalla kotiin. Oli vauhti välillä ollut luja ja lujatahtoinen sekä päämäärä tietoinen sekä elämä niin täynnä kaikkea - kaikkea arkea. Mutta mihin katosit välillä tuo ihana elämä - elämä joka sisäisen onnen toit pysyvän - pysyvän eikä vain hetken onnen pilkahduksia - pilkahduksia onnistumisista tai olosta sisäisen, jossa asui totuus. Vaikka emme olleet huomanneet kuin hetkittäin - vaikka olimme jatkuvasti kiireettömiä - jatkuvasti kaikki elämän langat hallinnassamme oli tunne - tunne että jotain puuttui tai suunta ei ole riittävän oikea. Tuo tunne kertoo meidän halustamme löytää elämä ikuisuuden, vaikka se meistä tarpeettomalta tai ikuisuudelta tuntuisi. Kun meille riittää nyt elämän vaihe tää ja ei ole tarvetta mistään muusta. Kaikki muu on turhaa mielestämme, mutta sydän sanoo toista ja se haluaa muuta. Sydän haluaa löytää tiensä kotiin - kotiin tuo oikea totuuden tunne ja jota ihana elämä on - todellisesti. Huomaamme että tuo todellisuus ei löydy ulkoisesti eikä järjen valtakunnasta. Huomaamme että on satama johon jollamme myrkyisestä "elämän merestä" ajautuimme turvaan. Ja tuosta satamasta löytyi ajatus - tunne - että olen jo kotana - olen ja omistan jo kaikki mitä tuo ihana elämä on. Kiitos sinä ihana elämä!!!

4. syys, 2019

IHANA ELÄMÄ. Hei sinä joka satamaan saavuit - saavuit mielenkiintoiseen vai outoon ympäristöön pelottavaan. Tuo pysähtyminen elämän satamaan johtuiko se siitä että outo raju myrsky pysäytti meidät toi jollamme tähän satamaan, jossa joudumme kysymään mitä, kuka.. -minä oikeasti olen mitä elämäni monianainen purjehdus matkani on matkallani kokeumuksia tuonut - tuonut noita arvokkaita ristiretkiä aiheeseen ja paikkaan sekä toiseen. Tää tunne - tää reagointi tilanteeseen on aivan uudenlainen - "oi ihana elämä laulaa" mieli samalla kun epävarmuus pieni varjoinen tässä satamassa on leijunut yllä itsen. Tuo laulu - tuo tunne herättää kiinnostuksen hetkeen ja paikkaan tähän. Tuon elämän väliaikainen satama johon nyt juuri rantauduin on odottava - on yllättävä kenties - on vain tuo tunne joka osin pakosta vie eteenpäin tutkimaan mitä tämän sataman lisäksi täällä on. Tunne intuition kehottaa suuntaamaan kohti uteliaisuutta - kohti innostumista - kohti elämän ydin ajatuksia. Ja aika on juuri nyt - nyt pysähtyä uteliaana - innostuneena tutkimaan kuka minä ja mikä tää juttu elämän on. Hei ymmärrän tarvitsen avoimen mielen - tarvitsen uskallaksun ohittaa rajat - rajat joita ei ollutkaan. Nyt uskallan - nyt avaan sydämeni kaikelle ja katson...

26. elo, 2019

IHANA ELÄMÄ. On herkkä mieli - on laulu elämän - on aika ajaton elämän - niin soi ajatelma laulun elämän. Hei olet minun niin vakava vai iloinen - niin onnekas vai onneton - niin rauhallinen tai rauhaton. Olet kuitenkin elämäni mun - mun ja kaikkien - kaikkien yhteinen kaiken eläväisen elämä yhteinen. Niin olemme samassa veneessä vaikka tunne, tieto, ymmärrys väittää ja sanoo olemme veneessä joka eri on - veneessä joka eri vesillä on - veneessä eri tahtiin ja eri suuntiin soudetaan - niin olet vene elämän. Mutta ketkä soutaa - ketkä milloin, mihin tahtiin ja mihin suuntaan soutaa? Onko kukaan perämisessä minne veneemme ajelehtii vai ajautuu tai on suunta vakaa? Miten on minne menemme elämän veneellä - niin ketkä me ja missä kysyy mieli? On elämän matka jonnekin vai soudammeko yksi veto eteen yksi taakse? Niin herää kysymys edelleen tuo ymmynkäinen minne, kuka, miksi?? On välillä aika sataman - on aika pysähtymisen - on aika katsoa missä me olemme - mihin satamaan tulimme tai jouduimme myrskyisissä elämän vesissä tai aivan pläkki tyynesssä, jossa elämä tuntui pysähtyvän. Olimmeko silloin - olemmeko nyt satamassa katsomassa minne suunta vai onko aika rantautua johonkin - johonkin pysyvään - niin kysyy mieli mikä se pysyvä on - on aika selvitellä...

19. elo, 2019

MIKÄ MIKÄ MAA. Ymmärrys tästä maasta jossa maailmamme on välistä kiven kova ja kova arvoinen hyvin ulkonen sekä räiskyvä yli äyräiden. Tulitusta arjen jossa näennäisesti lepäämme maailmassa tässä ja iloitsemme asioista monista. Mutta pinnnallisuus ja arjellisuus joiden vastakohtana juhla ja juhlavuus täyttää mielemme sekä maailmamme. Mutta mitä tuo mikä mikä maa satujen ihmeellinen tarinointi - tarinointi sadun joka ei muka todellista arkea kohtaa vaan on satujen hömppää - hömppää lapsille. Ja heille kuitenkin niin tärkeää. Minne unohtuu meistä viisaus - viisaus elämän rakkaudesta, joka vain hetkittäin kohtaa mielemme - niin vain liian harvoin. Mutta oppi lapsien - lapsienkin myös heidän kaiken kiukun ja taistelun keskeltä nousee vapautus. Synbolisesti olkoon mikä mikä maan tarina ihmeellinen - olkoon se meidän kaikkien eläväisten ihan kaikkien eläimien - kasvien valtakunta. Valtakunta jossa lähimmäisen auttaminen ja välitön kaiken huomioiminen mikä eläväistä on kuin olisimme mikä mikä maa - maa jossa kohtaamme arjen haasteet - kohtaamme juhlan ilolla joka aina jaksaa iloita pienistäkin asioista ja olemaan kaiken arjen yläpuolella. Nuo ihmeellisyydet elämän jotka kumpuavat sisältämme - nuo tunteet ja reaktiot jotka aikaan saavat meidän ihmeellisen sisäisen mikä mikä maan! Kiitos!

13. elo, 2019

MIKÄ MIKÄ MAA! Tuo maa satujen tai aito tämän maan arkinen valtakunta on tarve kevennyksen olla vakaa muttei vakava - olla iloinen ja onnekas rajoittumaton. Ollen mikä maassa arki arvaamaton työteliäs ja olevainen. Tuo satujen maa ja valtakunta ihmeellinen on maapallomme omamme arkinenkin. Sen selviäminen keinoilla arvokkailla - sen mikä maan elämän arjellinen raadollisuus onkin mahdollisuuksien valtakunta niinkuin tuo satujen mikä maa. On yllättävää miten ajatuksen kulku kulkee - miten voi elää kiinni takertuen kaikkeen menneeseen ja jo olleesseen ikäänkuin kello kävisi siinä taaksepäin. Mutta arkikin väsyttävä maan arkisen asukin olo työteliäs tai helpottunut kysyy mikä maa täällä on? Sadut on vain satuja ja meidän täytyy olla kiinni arjen tuskasta raadollisesta muutenhan rakenteeni arvoni kaikki sortuu - kuin vain talomme henkinen et fyysinen olis ollut kuin talo korttien. Ajatuksen vapautuminen arjesta ymmärtämällä - oivaltamalla - kokemalla että olemme kuin mikä maassa ihmeellisten kanssa ihmeiden. Huomaamme miten kevennys mikä maa tuokin arjen arvot ja olemisen kokemukset pois tuskasta. Huomaamme että ei arjellisen arjen tarvitse olla raadollista raatamista kuin hetkittäin, josta heti huomaammekin tulla mikä maahan ilojen olemisen aitoon sadun tuomaan oloon. Ja mikä maa on avannutkin meidät vapauteen elämän, jolloin...