20. maalis, 2017

Osa IX reagoi ja tunne

Runo tää jatkoa saa edellisestä. Hei kun me taas kuulemme toisiamme - voisimme yhdessä laulaa tanssia ilmoille yhteisen ilon tuon. Sointu tää oktaavin korkeampi olkoon. Hyräile sinä alku sille minä tulen mukaan tuohon iloiseen sävelmään - sävelmä joka soinnut antaa syvältä sisimmästämme. Sävelmä tuo ei tuntematon ole mulle kun se niin yhteinen on. Sävelmä tuo kaiken arjen huolen haihduttaa pois mielistämme. Sävelmä tuo antaa meille tunteen - olon - ilon - ajan ajattomuudesta meille molemmille. Sointumme soi yhdessä se antaa tunteen ja reagoinnin, vaikka kukkulat horjukoot aallot käyköön ylitse vallien tuo sävelmä on ikuinen. Hei kuljemme yhdessä tietä joka totta on. Hei mehän opimme kuulemaan toisiamme niin arjessa kuin juhlassa tässä. Hei tämä on taito, joka muistakaamme, joka meissä on ikuisesti!!!