15. touko, 2017

Osa XVII reagoi ja tunne

Hei me viimeeksi huomasimme jarruttavamme elämässä tässä vaikka luulimme olevamme sisällä sen niin aitoina ja vapautuneina. Ja olimmehan me mutta vain hetkiä liian pieniä hetkiä siinä elämän arkisessa flow:ssa. Hei me ymmärsimme jarrut nuo ja aloimme oivaltaa miksi jarrutamme vaikka ilo ja onni sekä kaikki on hyvin ympärillämme. Mutta huokaan syvään hiljaisesti nousee mielestä tiedostamattomasta tuo huokaus - mutta miksi? Huokaan toisen kerran kun olen hetkessä niin kiirelisessä - niin tärkeässä - niin korvaamattomassa. Tuo huokaus voi olla hieman äreä ärähdys itselle vai toiselle. Niin hei jarrutammeko vai annammeko ilon ja onnen virrata lävitse sekä jakaa sitä toisille - niin hetkessä tässä - niin hektisessä. Hei olemmeko arjessa ja juhlassa - arkipuku tai juhlapuku päällä. Niin eroako siinä on ja juhlassa jaamme iloa. Mutta hei oivallan sain idean! Mutta hei minähän voin tuoda tuon juhlan arkeen niin arkiseen. Niin mutta kun sen arjen "pitää" olla niin arkinen - kiireellinen - tärkeä ettei huomaa kuin ympärillä pyörii nuo samat ihmiset kuin juhlan tuon. Mutta hei voinhan pienin askeilin ottaa niitä juhlan askeleita arjessa tässä. Niin antakaamme RAKKAUDEN siis loistaa meistä mitä ihanimman. KIITOS!