11. syys, 2017

Osa XXXIV reagoi ja tunne!

KIPU! Se antaa signaalin sellaisen josta herään. Se käynistää tunne ja reagoi osaston tuon. Se monenlainen - monenmoinen olla voi vierailija odottomaton tai hiljaa hiipien kylään tullut - niin aikonut asumaan jäädä. Se tuskan tajunnan takamaillla olla voi sietämätön tai mieto tuulenvire, mutta "pistävä tai tylppä". Se olla siellä tai täällä tai vähän kaikkialla. Vierailija tuo on tullut kutsusta syy ja seurausten tai puun takaa yllättäen kutsumatta. Vierailija tuo haluton on keskutelemaan kanssasi sun ja mun. Huomata kuitenkin voisimme tuon tuulen ennakoivan joka sadetta tai myrskyä tuo - on merkit ilmassa kivun alkavan ja mielen kanssa silloin taistoon käy. Onko tulossa sadetta vai meneekö meidän ohi viistäen miettii mieli. Niin mieli tuo pelon voi tuulesta napata joka suuntaansa muuttaa kuin tuo ukkospilvi yllättävä. Mieli tuntee ja reagoi lailla kokemusten entisten tai olla voi koettelumus aivan uudenlainen - ensikertalainen. Jatkuuko tuo sade vain kastunko - palelenko vai menenkö suojaan sateen. Hei taitaa olla viisasta etsiä suojaa tai taitaa olla viisasta paikata katto ettei se vuoda sateen tullessa kotinurkille. Niin poutasää vieläpä lämmin aika on mielikin kevyt luottavainen ettei se katto vuoda vaikka päivä siitä paistaa lävitse. Hei mutta tarttukaamme ajoissa työvälineihin ja katto korjatkaamme - niin hyvään sään aikana. Mutta korjauspuuhiin ryhdyn vaikka sade tai myrsky raivoaisi - päälle vain varusteet kunnon nuo käytännölliset niin taitavat. Hei niin otteen saanut olen säistä noista vaihtelevista - se hymyn ja ilon mieliimme tuo arkiseenkin vaikka luulimme "tuhoavan hurrigaaninlailla" tai ainakin vahinkoa pienenpää. Ilo voitti aurinko paistaa ja kipu katoaa tuli tilalle seesteinen ihana sää meidän yhteinen ilomme myös. Kiitos meille että kohtasimme mahdollisuudet ja toimimme tarpeellisesti- kutkuttavaa meille niin salaperäistä yhteisoloa RAKKAUDEN!