16. huhti, 2018

Osa LXV (65) tunne ja reagoi (Anteeksi anto 4.)

ANTEEKSI ANTO. Hei minä ilolla sinut viime kerralla löysin. Oikein ihanan "halauksen" sain - sain kokea ymmärrystä anteeksi antoa mielen sisintä olemusta myöten. Tuon kokemuksen jonka havaitsin ohitse arkisen anteeksi - sorry tokaisun tuosta noin vain lonkalta heitettynä. Eikä aina edes siinä pontta ollut syltyksi arkisen nuotion. Tuo aito tila anteeksi annolle kertoo että ne asiat jotka arkisesti koemme aiheina anteeksi annolle - ne hyvin pinnallisia ovat - vain harvoin tuota syvällistä anteeksi antoa - anteeksi ajatellen hiljaisesti - sen ei tarvitse olla sana tai sanoja - sen tarvitse olla jokin todella ulkoinen sattumo. Sen tarve on ainut kertainen - sen käyttö on rajaton - sille ei ole siis edes sanoja vaan se on kokemus - ajatus - osin tai kokonaan näkymätön. Mutta kysyn mikä se sellainen anteeksi on jossa ei ego kunniakirjaa saa eikä tuo pyyntö ole näkyvä. Mikä se siis sellainen on jos sitä ei voi käsin kosketella - jota ei voi selvästi sanoin ilmaista tai jotain muuta mitä sen luulin olevan. Mutta jos se noin on miten kukaan kehtaa edes vaivautua pyytämään anteeksi ja kukaan ei koe sitä tarpeelliseksi. Näin ego tai egomme väittää, mutta pelissä onkin egon ilmentymä sen hengissä pysyminen. Mutta muistakaamme asiasta kuin asiasta tarpeellisesta pyytää anteeksi ihan arkisesti niin kuin tähänkin asti ja enemmän paljon enemmän sekä useammin. Se iloa tuo se onnen suo meille kaikille. Mutta hei palataan tarkemmin anteeksi antoni sinun sisäiseen todellisuuden maailmaan ensi kerralla.