1. touko, 2018

Osa LXVII (67) tunne ja reagoi (Anteeksi anto 6.)

ANTEEKSI ANTO. Kiva että olet monasti todella herättänyt - herättänyt tähän hetkeen huomaamaan että todellisuus on jotain muuta kuin se minkä ego yritti määritellä. Ja se oli niin helppoa miten helposti sinä autoit minua anteeksi antoni. Ei tarvinnut kuin antaa tilan ja ajan kaiken epämääräisyyden keskellä - kaiken ylimääräisen hälä mölyn - kaiken kiireen - kaiken ihmisuhde eripuran - kaiken ihan kaiken, jonka olinkin itse rakentanut omassa päässäni - omassa ajatuksissani. Ja mitä ajatuksisani oli seurannut - seurannut tunne tai tunteita ja niistä reaktio - reaktio joka oli stressaava - joka oli "karvoja" nostattava reaktio jostain - ja jostain ihan mistä vaan - joka oli saanut minut meidät tunteisiin moniin ei vaan aina kovin toivottaviin. Nuo tunteet tulivat ajatuksien seurauksena ei ulkoisesti - ei toisista ihmisistä - ei mistään muusta kuin omasta ajattelusta josta seurasi reaktioita noita. Egoni tosin väitti että ne kaikki tulivat ulkoapäin eikä minulla ollut paljon osaa eikä arpaa jutuista noista monista turhista. Mutta onneksi sinä vain herätit minut ja minun ei tarvinnut kuin antaa tila anteeksi annolle - tuo tila johon minun ei tarvinnut muuta kun antaa vain tila ja aikani. Minun ei tarvinnut yrittää - minun ei tarvinnut ratkaista asioita - minun ei tarvinnut pohtia ratkaisuja. Vaan annoin sinulle tilan ja ajan. Kiitos palataan ilolla ensi kerralla.