5. kesä, 2018

Osa LXXII (72) tunne ja reagoi (Kiitollisuus 3.)

KIITOLLISUUS. Hei sinä ihana sana - vai sanako vain?! Ei totta vie et ole vain sana muiden joukossa - joukossa johon häviäiset - joukossa jossa tarkoittaisit yhtä samaa massaa kuin nuo tuhat kertaa tuhat sanaa - sanaa joilla yllätävää kaveruus suhteita olla voi sanoihin toisiin eli ei nekään turhia oo. Niin kai sinäkin kiitollisuus kavereita kaipaat, jotta viestisi perille menisi - menisi perille aidosti. Aivan aidosti sitä tarkoittaen - aidosti sen sisäistä viestiä vieden - vieden kanssa sanojen muiden. Tuo viesti olkoon se rakkauden täyteinen vaikka lauseissa - virkkeisiä sitä sanaa ei käytössä oisi. Mutta tuo täyteläisyys - tuo kiitollisuuden täyteläisyys. Tuokoon se päivään sitä vahvaa tunne ja reagoi energiaa - energia ilon ja asioita arkisten täyteläisyyttä. Sisältöä elämään jossa oikea tuo kiireellinenkin arki muistaa sinut - muistamista minäkin toivon - muistamista silloin kun elämän pyörteet liikaa pyörittävät ja tunteita esiin nostaa - nostaa aivan liikaa aivan liian tiheään. Niin tiheään jossa kaaos liian isoksi tuntuu nousevan ja vievän energian - tuon energian jossa pitäisi päivää pyörittää jaksaa. Ja vaikka tuo päivä ihan tavallinen oisi ei kiirettä - ei ylimääräistä häslinkiä. Niin silloinkin toivon että muistan sinut ystäni kiitollisuus. Ja saan niin täyteläisen olon hetkeen tähän. KIITOS!