29. loka, 2018

Osa LXXXXIII (93) tunne ja reagoi (Raikkaus 2.)

RAIKKAUS. Tuo elämän tuulahdus - tuulahdus ei vaan merituulen kutsuvan vaan sisäitsten aaltojen - aaltojen joka pyyhkäisi tuon nukkavierun sisältämme pois. Tuo raikkaus toi päivän polttavat asiamme arkiset juttumme aivan uuteen valoon ja kirkkauteen. Tuo kirkkaus näyttää muuttavan menomme tulojen saamiseksi. Tuo päivän polte tarttua raikkaasti ja uudella innolla kiinni aitdolla rakkudella tähän hetkeen - se on nyt käsin kosketeltavan ihmeellinen. Ennen nuo niin nukkavieruiselta tuntuvat elämän jutut ovat muuttumassa iloisiksi haasteiksi ei kuitenkaan missään muotoa aina kovinkaan helpoksi - niin sarjassamme vaativat haasteet. Niin mutta nehän ovatkin elämän suola - suola joka koettelee meitä kaikella lailla ja ennalta arvaamattomasti. Tuo arvaamattomuus ei nonesti ratkeaisi edes järkeilemällä tai sinnikkäällä puurtamisella. Vaan nyt kun tuo to raikas merituuli puhdisti mielemme komeroita - komeroita joista alkoi virrata aivan uusia ajatuksia - ajatuksia joissa oli aivan uusi sävy ja vivahde. Nuo ajatukset eivä enää vanhaa koodia muistaneet vaan ne oli ohjelmoitu uusilla koodella - uusilla energioilla jotka eivät jääneet kiinni vanhoihin nukkaantuneisiin energioihin ajatuksiin. Vaaan aidosti uusi ymmärrys - uusi asioiden oivallus - uusi asioiden kokeminen. Aivan niin ja noin iso muutos tuo että aivan ymmykäisenä ihmettelemme elämän menoa tätä. Tapahtui - tapahtui vain kun annoimme sisäisen raikkauden tuovan tuulahduksen tulla sisältä ulospäin niin maailma kirkastui sekä näytti meille aidon rakkautensa - rakkauden ihan kaikkeen. Kiitos!