3. joulu, 2018

Osa LXXXXVIII (98) tunne ja reagoi (Liikkumisen ilo 2.)

LIIKKUMISEN ILO. Niin löytyi ymmärrys - löytyi tiedon jyvänen että ilo liikunnan ja liikkeen on se juttuni mun jota haluan - jota ymmärrän - jonka todeksi koen. Tuo ilo ei tullut vain tavoitteista noista, jonka ego asetti - tuo ilo ei tullut suorittamisesta elämän tehtävien, jossa liike mukana oli. Vaan ilo oli jo ensin ennen liikettä - ilo on ollut jo aina odottamassa kantajaansa, joka sen ymmärtänyt ois ja todeksi käyttöön ottanut. Oli ollut tuska ja kiristys tahdin liikkeen sekä työn tekemisen tahkoaminen - puurtaminen harmaasti - tummasti. Tuo tummuus tuntuu - tuo tummuus syksyllä uinuvan olon liikkeelle saa - liike joka ilon olla pitäis. Ei kaikki elämän liike arjessa pelkkää iloa olla voi - on se tunnista toiseen - on se tehtävästä toiseen jotain muuta. Se on arkea missä oikeasti on paljon päätöksiä - paljon toimintaa jotka soljuaa toisesta toiseen. Mutta ei sen liiaksi niin tarvitse olla - ei todellakaan tarvitse niin olla. Mieli väittää niin vankasti ei elämä voi ilman tuskaa - ahdistusta - kiirrettä olla arjessa tässä. On tuo uskomus lujasti meissä väittää mieli. On se uskonto uskontojen joukossa - että kyllä minä itse - minä itse tiedän - minä itse olen itsevarma asioista näistä ja haen siten elämältä nautintoa - korvikkeita liikkeenkin - liikkeenkin kautta, jotta saisin hyvän olon ja kunnon vaikka "työllä" ja tuskalla. Mieli se väittää ettei helppoa se olla saa ainakaan liian helppoa. Mutta ei sen tarvitse olla niin vaan ilo liikkeen se pintaan saa tulla useammin - ilon ymmärrys liikkeessä se useammin tulla saa. On lupa levätä jos olen väsynyt - on lupa vaihtaa liikettä toiseen - toisenlaiseen jotta taas jaksaisimme iloita liikkeestä ilolla - tyyneydellä - ei pakottaen vaan olemalla aidosti tässä ja kokea ilo rakkaudella kaikkeen!!!