21. tammi, 2019

Osa CV (105) tunne ja reagoi (Mikä on elämän tarkoitus 2.)

MIKÄ ON ELÄMÄN TARKOITUS?!!! Onko se - onko se tuo vai mikä kysyy kysyjä itseltään? Se on tuo tulee oivallus - ei vaan tuo tuntuu paremmalta. Ympyrä sulkeutuu - pallottelu jatkuu. Ajatuksen katkaisee jokin arkinen ajatusvirtaa kulkeva vastavirta ja syntyy pyörre - pyörre ajatuksista mikä oli ensin - mihin tämä johtaa - mitä tuo äskeinen ajatus ja tunne kertoi. Kertoi selkeästi jotain syvempää, mutta mitä? Tuo tunne on ollut toistuva - tuo olotila on ollut toistuva - toistuva jostain kaipuusta syvemmästä, jossa tuo elämän tarkoitus asuu. Niin lähellä on siihen vastaus eli meissä itsessä, mutta samalla niin kaukana kuin satojen taipaleiden - seitsemän vuoren takana sanoo mieli viisautessaan vai tietämättömyydessään. Arvoitus ja tarkoitus elämme tään on saanut pieniä kultahippuja kukin kohdallaan - kukin tahollaan omia arvokkaita olemisen tunteita hetkestä tästä. Tuon tarkoistuksen juuret on syvällä maaperässä symbolisoi mieli. Vahvat juuret jotka johtavat kaikkialle ja juurien tuottava kasvusto ulottuu kaikkialle - kaikkialle ilman rajoja - ilman rajaavia ajatuksia tai ulkoisia elementtejä - ihan kaikesta ja kaikenlaisesta. Kuin sana ääretön tuo lounaaksi tai päivälliseksi äärettömyyden ja äärettömyyden takana äärettömyyden. Vastaus on olemassa mikä on elämän tarkoitus. Se on ollut ja on ikuisesti, mutta nyt ja tässä etsii mieli sitä ja sillä syvä kaipuu sen löytämiseen. Sen se on jo löytänyt - sen se on kokenut, mutta tällä hetkellä se ei sitä muista tai saa otetta siihen. Siis nuo seitsemät vuoret suot ja rämeet on edessä silti meissä on tuo kirkas valon loiste jo näkymättömästä - näkyväiseksi - arvoituksellisesti...