29. touko, 2019

Osa CXXIII (123) tunne ja reagoi (Uni 4.)

UNI. Heräämme hetkeksi unesta valve - heräämme säpsähdämme kysyen mitä tämä on - mitä on elämä? Vaivumme taas uneen valve - valvetila tuo hereillä olo verraton - on samalla unta uneksintaan - on unta pakenevaa - pakenevaa jostain. Säpsähdään uudelleen tuosta unen valve ja huomaan on olemassa jotain sellaista mitä en ymmärrä mutta samalla tajuan kaikki - tuo pieni unesta valven herääminen pysäytti kaiken ihan kaiken. Löysin jotain todellista vaikka sen kesto oli tuo punainen sekunti - sekunniksi tuoksi heräämisestä valve unesta, jota kutsumme päiväin olotilaksi toimeliaan. Tuo päivän tekeminen silmät, korvat ja aistit auki vaipuu kuitenkin uneen valven. Mutta pelastuksen tuo - tuo ymmärrys jostain ihan jostain muusta kuin arjesta niin arkisesta. Vaikka tuo kokeminen oli niin pieni pyörrähdys pois tästä jota me kutsumme maailmaksi joka niin vaihtelevainen on - joka niin myrskyävä tai tyynni on - on niin todellinen, vaikka se valve unta - unta valven on. Heräämme noissa hetkissä johonkin jota ei ajatus oma riitä - ei riitä järki - ei riitä tiede - ei mikään sana ei mikään lause sitä kerro se vain on. Hei olemme kohdanneet todellisen heräämisen - heräämisen missä aikaa ei ole on vain todellinen hetki tää. Kaikki me näin yritämme herätä, mutta jalkoihin se tahtoo jäädä arjen. Pysähdytään kohtaamiseen elämän hereillä oloon jolloin...