22. heinä, 2019

Osa CXXXI (131) tunne ja reagoi (Keho 1.)

KEHO. On tuo instrumenttimme mitä mainioin välistä aika lailla epävireessä tai soi mitä soi?! Keho taipuu moneen tässä maallisessa vaelluksessamme. Se arjen - juhlan - monenlainen käyttäväline. Sen kulttuurinen erilaisuus erilaisissa ympäristöissä merkitsee aivan erilaisia asioita toisaalla kuin toisaalla. Keho tuo monimutkainen "soitin" kun se on varttunut vauvasta vaariin ja nuo vaiheet ovat olleet aikamoista Linnanmäkeä vuoristoratoineen. Jo luonnollinen ikävaiheiden kehitys on haaste. Haasteeseen lisätää ulkoiset puitteet milloin millaisetkin on päivittäinen "keitos - koitos" valmis koettavaksi - selvittäväksi. Sen kanssa on monenlaisia selviytymis tarinoita - tarinoita joista on bestsellereitä kirjoitettu tai vain hiljaa hyräillen hiljaiselossa aherrettu omassa hiljaisuudessaan. Ja aina tuo keho ja sen tarina on yhtä tärkeä. Tärkeä juuri siinä hetkessä ja juuri sellaisena kuin se on. Ei ole menneisyyden taakkaa muuta kuin mielessä vaikka se kehossa näkyy - ei ole tulevaisuuden huolta kuin mielessä vaikka kehossa se näkyy. Miksi kysyy mieli jälleen - miksi minä se aina olen se jolla on taakka eikö tätä voisi ulkoistaa ulkoiseksi haluaa mieli. Pitää löytää syy jostain muualta niin tietty ulkopuolelta itsemme. Mutta tarvitseeko niin olla - löytyisikö vastaus jostain muualta. Sitä odotellessa olkoon keho kaverimme - kanssamme jess...