4. marras, 2019

Osa CXXXXVI (146) tunne ja reagoi (Onnellisuus 2.)

ONNELLISUUS. Olet kanssani mun - olet kanssamme kaikkien yhteinen olotila, joka jo on kunhan vain sen huomaamme. Tuo onnen tunteen syvin olemus sisältämme se kumpuaa - kumpuaa aivan jostain läheltä - aivan ymmärrettävästi ja samalla ymmärtämättä mistä se tulee - mitä se on? Onko se samalla noin vaikeaa ja helppoa? Onko se niin mystinen vai viaton yksinkertainen? Mikä ja mitä on onnellisuus? Kysymykset tulvii mieleemme jos niihin annamme aikaa - aikaa sisäiselle pohdinnalle - aikaa ymmärtämiselle - ymmärtämisen elämän olemuksien syvimpien. Niin mitä tuo sana syvempi sitten tarkoittaa asiassa tässä? Eli kysymyksen jälkeen kysymys. Vastaus jokaiselle omanlainen - jokaiselle totuus on omanlainen. Tuo kertoo että olen totta ja sen tiedän olevan totta eikä sitä siksi muuksi muuta. Vain elämän kokemus nyt ja ymmärrys syvempi tuo totuudelle täsmennystä, mutta totuus ei ollut muuttunut - muuttunut mihinkään oliha se kiveen hakattu. Vain asioiden syvempi ja määrätietoinen kokeminen toi sille apuja. Nuo avut saivat meidät kokemaan yhä useammin todellisuutta, jossa onnellisuus asuu. Vaikka tuo välillä katosi tai katoaisi ajaksi pitemmäksi oli meillä tuo kokemus todellinen, jonka nimi oli onnellisuus ja me jokainen omaksi koimme - omaksi omanlaisen ja siitä kiitos!