13. marras, 2019

Osa CXXXXVII (147) tunne ja reagoi (Pelko 1.)

PELKO. Sana tuo sen vaikutus syvempi vai pinnallinen vai vain sana sanojen joukossa. Mutta arjen rytinässä ja sen hiljaisissa tuokíoissa se voi hyvin voimallinen olla. Tuo voima puskee pintaan aivan iholle ja kanan lihalle se ihon saada voi. Yksi sana pelko voi olla todella mielemme manifestissa pelottava. Kun sana pelko tulee eri muodoissa kaikista tiedotus välineistä voimalla näkyvällä tai piilossa tapahtumien maailman, jossa maailman raadollisuus on kurjat olot saanut. Sieltä se puskee vaikka sitä ei tunnista, koska se niin kaukana olla voi että turvasatamassa itsensä kokee olevan. Mutta tiedostomattomasti se jonkin muun sanan vivahteen synonyymin saa - saa nuo tapahtumat maailman melkoiset. Mutta mutta kun se lähemmäksi saapuu - lähemmäksi osuu nuo tapahtumat maailman joutuu mieli tunteisiin tunteviin hetkeksi muodossa epävarmuuden. Vaikka tunteen sävy olisi sama kuin surullinen tai muuten tunteva. Tuo viite pelosta on, jossa maailma menee. Kaikki ulkoiset tapahtumat aikaan saavat tunteita ja reaktioita kullekin omanlaisia. Nuo omat lähtökohdat niin erilaiset ovat kullakin, jotta niin tunne kuin sen reaktio erilainen on. Mutta pelko tuo mielen luomus olla voi niin moninainen aihe aivan myös mitätön - aihe aivan oma omissa ympyröissä oleva tietoinen tai tiedostamaton ja vain vaikka synonyymina epävarma olo jostain, joka tunteita herättää... Mutta todellisuus pelosta on jotain muuta siitä jatkuen...