20. huhti, 2020

Osa CLXVIV (169) tunne ja reagoi (Rajaton rakkaus 1.)

RAJATON RAKKAUS. On aika arvoituksellinen - on aika vakauden - on aika elämän. Elämän maku - maku joka arvoituksellinen - monivivahteinen - aistien havaittavissa elämää olevaisessa ihmiskehossa. Mutta on jotain muuta - aivan muuta - aivan oivallista tunnetta kokemista aivan jostain muusta kuin ilosta ilon vuoksi - surusta surun vuoksi. On aika - on aika joka hetki tunnetta ja kokemista ohi aistien - ohi mielen koukeroiden - ohi arkisten toimien. Kaikki tuo, joka ymmärtää ne ulkoiset kokemukset ja toimet, mutta ymmärtää samalla aivan jotain muuta mikä se ja minkä kohtaa elämän ydin. Tuo ydin on aina ollut - aina oleva todellenin muuttumaton totuus joka on pysyvästi ikuinen. Tuo elämän elementti on rakkaus rajaton - ajaton. Sen kokeminen sen todeksi tekee. Ei kokeminen, jossa tuo ulkoinen oleminen pitää käsityksen kiinni taistelussa paikasta työn - harrastusten - opiskelun yms. putkessa ulkoisen. Sen sisälläkin vain kaikuu laulut - pyörii kuviot mutkikkaat elementeissä elämän arjellisuuden. Pitäen sisällään myös kaiken tarpeettoman polulla elämän. Arjellisuuden ilo kuplii kyllä - se kuplii niin pienissäkin asioissa. Mikään ei ole vähäpätöistä eikä arvoista arvojen sen enemmän toinen kuin toinen. Mutta se sisäinen tunne aidosta rakkaudesta kertoo jotain...