12. heinä, 2020

Osa CLXXX (180) tunne ja reagoi (Arvoitus 2.)

ARVOITUS. Kun tarina arvoituksellinen astui kuvaan mukaan alkoivat ilmeet muuttua. Tuli uteliaisuutta mikä on tarinan tarina. Oli poika nimeltä tarina. Hän oli aina kova kertomaan omia tarinoitaan jo pikku pojasta asti ihan kaikille. Ei hän ujostellut - ei pelkoa olla esillä tarinan kertojana. Tuo poika innostui kerran lähtemään tarinassaan "ilmalennolle". Tuo oli aito oikea matka kuuma ilmapallolla korkeuksiin. Aluksi vähän jännitti ja hän oli hiljainen tuo tarinan kertojista vilkkain. Korkeuksissa josta hän katseli mykistyneenä alas niin tutuille kaikille paikoille. Hetkeksi katse pysähtyi ja kroppa jännittyi mitä näin - mitä ymmärsin - miten se näytti täältä korkeuksista sellaiselta, josta oli aivan toisenlainen mielikuva. Tuohon mielikuvaan nyt yhdistyi tuo vapauden tunne täällä korkeuksissa kuin taivaan lintu. Tuohon astui mukaan tuo perspektiivi ylhäältä käsin ja syvä yhteys koko tilanteeseen, jossa kaikki elämä pallollamme majaili. Tuo katsen vangitseva pistemäinen piste oli yksinkertaisesti hänen synnyin kotitalonsa ympäristöineen, jossa hän oli kasvanut tähän asti. Ja nyt ymmärrys kertoi se miten pieni pistemäinen kotitalon piste oli hyvin pieni. Ja noita pisteitä oli maailma täynnä ja yksi piste oli jo niin antoisa sekä kaikki muut yhteisesti aivan valtoimesti äärettömiä. Oli kokemus syvästi ymmärtävä miten pisteistä muodostui kaikki ja kaikki oli yhtä yhteisöä.